Jukka Tujulan sivusto / Liikunnallisia harrastuksiani / Judo: Judon periaatteet

Judon periaatteet

Vuonna 1882 judon kehittäjä Jigoro Kano (1860-1938) perusti oman dojon, jossa hän alkoi opettaa Kodokan judo nimistä lajia. Judossa päätavoitteena oli henkinen kasvu, eikä tappavan taistelutaidon kehittäminen kuten perinteisissä taistelulajeissa. Tavoitteena oli luoda liikuntamuoto, jolla olisi itsepuolustuksellista ja kasvatuksellista merkitystä.

Maksimaalisen tehon periaate on Kodokan judon pääperiaate, jonka mukaan judoka pyrkii aina suuntaamaan henkisen ja fyysisen voimansa maksimaalisena siihen suuntaan, jossa tulokset ovat suurimmat. Judon perusteisiin kuuluu myös pehmeys, periksi antaminen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että judoka olisi voimiltaan heikko, vaan hän tietää parhaan tavan voimansa käyttämiseksi. Voima ei ole pahasta, vaan sen tuhlaus.

Yhteisen hyvän periaatteen mukaisesti judokat, vaikka kaikin voimin yrittävät voittaa toisensa, kuitenkin pyrkivät kehittämään toinen toisiaan. On oltava kova itseään, ei muita kohtaan.

Jigoro Kano selitti judon tarkoitusta kolmen kulttuurin periaatteella, jonka mukaan harjoittelulla pyritään seuraaviin päämääriin:

  1. Rentai ho. Parhaimman mahdollisen fyysisen kunnon saavuttaminen.

  2. Shobu ho. Parhaimman mahdollisen kilpailutaidon saavuttaminen.

  3. Shushin ho. Henkisen kehityksen saavuttaminen.

Judon päätavoite on kolmen kulttuurin periaatteen mukaan ihmisen henkinen kehitys. Fyysinen kehitys ja kilpailutaidon kehitys ovat keinoja päätavoitteen saavuttamiseksi. Kilpailut ovat siis tärkeä osa judoa, mutta Kanon mielestä kilpailujen voittaminen ei kuitenkaan ole itsetarkoitus, vaan yksi teknisen taidon ja mielensä hallitsemisen mittapuu.


Jukka Tujula jukka.tujula@mbnet.fi